YHTEYSTIEDOT
Puheenjohtaja Kari Tervo
Puh 040 848 5543
sähköposti: kari.e.tervo x gmail.com

Sihteeri Aila Flöjt
Puh 044 2748613
sähköposti: aila.flojt x gmail.com



sotkamoseura x gmail.com

Korvaa x-merkki s-posteissa at-merkillä (@)
UUTTA SIVUILLA
TARINOITA SOTKAMOSTA
Linkki
Etsi sivustolta
OTA YHTEYTTÄ
Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon sähköpostilla:
sotkamoseura x gmail.com
(korvaa x-kirjain @-merkillä)

Alpo Komulaisen kirjoitus Sotkamo -nimestä kirjasta:

SOTKANMAA – SOTKAMO

Sotkamo ei ole mikä tahansa paikkakunta. Se on kulttuuri- ja luonnon-Suomen rajaseutua. Täällä sekoittuvat joka ilmansuunnalta vaeltaneet luonnon ja kulttuurin vaikutteet. Olemme keskeisintä Suomea ja Kainuuta niin historian kuin nykyhetkenkin valossa.

Viron presidentti, kansantieteilijä Lennart Meri, on nimennyt suomalaisugrilaiset vesilinnun kansaksi. Sotkamon Kiikarusniemeltä löytyneen saviastian reunapalasia koristavat 6000 vuotta sitten piirretyt joutsenen kuvat. Ne ovat vanhinta ja pohjoisinta lintuaiheista keramiikkaa Suomessa.

Meitä suomalaisia voisi pitää sotkan ( telkän ) kansana. Tutkimuksen mukaan Euroopan telkistä 63% pesii Suomessa ( Mauri Leivo). Tämän uskotaan johtuvan siitä, että tälle, aiemmin sotkaksi nimetylle linnulle lienevät jo kivikauden ihmiset ripustaneet pesimäpönttöjä. Huhtikuulla saapuvan sotkan munat pelastivat talven hirveistä koettelemuksista selvinneet uudelleen elämälle. Sotkasta tuli tämän takia tabu eli pyhä lintu, jota ei saanut tappaa. Pyhitys näkyy vieläkin telkän tyhmänrohkeana käyttäytymisenä ja pönttöjen suosimisena.

telkka

Euroopan telkistä 63% pesii Suomessa ( Mauri Leivo). Tämän uskotaan johtuvan siitä, että tälle, aiemmin sotkaksi nimetylle linnulle lienevät jo kivikauden ihmiset ripustaneet pesimäpönttöjä. ”

telkanpontto

Me sotkamolaiset saamme olla siten varsin ylpeitä asuinpaikastamme sotkamaassa – Sotkamossa. Vanhin kirjallinen nimitieto löytyy veroluettelosta 1555, jolloin ”Sotkaman salmen niemessä” mainittiin olevan asuinpaikka. Edellisenä vuonna olivat Muhoksen Laitasaaren 13 haapiokuntaa maksaneet haapioveroa Sapsojärvellä kalastelustaan. Ehkä Sotkamojärven kalarunsaus kuului Muhoksen Sotkankylän nautintoalueeseen. Varmaa on, että Sotkamojärvi on ollut sotkien suosima ruokinta-aitta iät ja ajat. Vanhojen karttojen ruotsinkielinen nimi Sotkamoträsk, voidaan kääntää myös muotoon Sotkamaajärvi. Sana ’mo’ tarkoittaa paitsi kangasta, myös maata.

Lisäarvoa Sotkamo-nimelle tuo se, että muinaissuomalaisten maailmansyntyrunossa on sotkalla keskeinen tehtävä. Myös sen vuoksi se on pyhä lintu, jota ei voi valita edes kunnan nimikkolinnuksi, joksi se muutoin hyvin sopisi.

” Nosti polvensa merestä,
Jäsenensä lainehesta.
Sotkoini ilman lintuini
Etsivi pesän sijoa.
Jo muni munoa kolme
Peähä polven Väinämöisen,
Hierelövi, hautelevi
Peätä polven Väinämöisen
Luuli polvensa palavan,
Jäsenensä lämpievän,
Veti polvensa merehen,
Lapoluunsa lainehise.

Jo munat muruikse vieri,
Kohta kolmekse palakse,
Itse noin sanoikse virkko:
”Mi munass’ alaini puoli,
maakse alla jalkojeni,
Mi munass’ ylini puoli,
Peäni päellä taivoisekse,
Mi munassa valkieta,
Se kuiksi kumottamahe,
Mi munassa ruskieta,
Se päiväkse taivoisella
Pilkakse pilvien lomahe”.

( Osa Arhippa Perttusen v. 1834 Latvajärvellä Elias Lönnrotille vienan murteella laulamasta maailman syntyrunosta. )

Kuntamme nimi nostakoon itsetuntoamme suomalaisina, mutta muistuttakoon se meitä olemaan nöyrinä luonnon edessä. Samalla voisimme viitoittaa polkua, jota pitkin muutkin ”sotkan kansa” opastuisi oikeille jäljille.

Sotkamossa 4.5.1998 telkän hakiessa siivet vinkuen pesäpönttöä Ellintörmän kupeesta.
Alpo Komulainen

Comments are closed.