Makasiinimuseon historiasta

esittely

Makasiinimuseon ylläpidosta vastaa Sotkamo-Seura ry.

Historiaa

Sotkamolaisen museokokoelman ensimmäinen kartuttaja oli kirkonkylän kansakoulun opettaja J.A. Tervo, joka järjesti kokoelman aluksi koululleen oppilaidensa nähtäväksi. Makasiinilaitoksen lakkautuksen jälkeen sekä kruunun viljamakasiini että vieressä sijaitseva pitäjänmakasiini jäivät vaille käyttöä. Kruununmakasiinista Sotkamo-Seura sai kätevästi oman museonsa, joka avattiin yleisölle vuonna 1951. Pitäjänmakasiini, joka muuten on Kainuun ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt makasiinirakennus, toimii museon varastona.

Katokausia varten koetettiin varautua viljamakasiinilaitoksen avulla. Hyvinä vuosina viljaa kerättiin veroina kruunun- ja pitäjänmakasiineihin, joista sitä voitiin jakaa lainaksi katovuosina ja samoin pyrittiin turvaamaan siemenviljan saanti. Pahimpina katoaikoina viljamakasiinitkin osoittautuivat riittämättömiksi.

Valtiovalta suositteli lainamakasiinien rakentamista jo vuonna 1734. Uudelleen vuonna 1757 kehotettiin maaherroja toimiin makasiinien saamiseksi. Tässä vaiheessa Sotkamo oli jo saanut ensimmäisen pitäjänmakasiininsa: kirkon viereen valmistui vuonna 1751 pieni aittamakasiini. Pitäjäläiset olivat havahtuneet makasiinien tarpeellisuuteen edellisenä vuonna, jolloin Pohjanmaan maaherra piti ”makasiinikokouksen” Oulussa.

Kruununmakasiinin rakentamisaika ei ole tiedossa. Todennäköisesti nyt museona oleva rakennus valmistui vuoden 1800 paikkeilla. Viereinen pitäjänmakasiini rakennettiin talkootyönä vuonna 1848. Sotkamossa viljamakasiinin hoidosta vastasi kolmimiehinen johtokunta, johon kuuluivat pappi, pitäjänkirjuri ja pitäjäläisten valitsema uskottu mies. Ensimmäisen johtokunnan muodostivat kappalainen Josef Ahllund, pitäjänkirjuri Thomas Frändelin ja uskottuna miehenä nimismies Isak Schroderus.

Makasiinien myöhemmässä ohjesäännössä määrättiin, että makasiinit oli varustettava lukoilla ja eri jyville oli rakennettava omat laarinsa. Makasiinin johtokunta valitsi kaksi luotettavaa mittaajaa, joiden tehtävänä oli suorittaa makasiinien kaikki mittaukset. Mittoina käytetyt puuastiat kruunattiin eli tarkastettiin oikeankokoisiksi, ja tästä kertova merkki poltettiin astian kylkeen.

Vilja laitettiin makasiinin laareihin yläkautta. Säkit nostettiin ylätasan-teelle luukun kautta vinssiä hyväksi käyttäen. Kruununmakasiinin oven yläpuolella on jäljellä hirsi, johon vinssipyörä on kiinnitetty. Niin ikään makasiinissa on nähtävissä puiset orret, joista voitiin tarkastella viljamäärää laarissa ja lisäksi kiivetä alas laariin. Vilja otettiin ulos laarista alatasanteelle avautuvista pienistä luukuista.

Molempien makasiinien rakenne on tukeva, kaksikerroksinen hirsirakennelma. Hirsisen ulkoseinän ja niin ikään hirsisen laarirakennelman välissä on vajaan puolen metrin levyinen tila, viljalaarien lattia on myös selkeästi makasiinirakennuksen lattiaa korkeammalla. Rakennelma suojasi viljaa varkauksilta – kahden hirsiseinän läpi oli mahdotonta kairata reikää – ja lisäksi lämpötila ja kosteus pysyivät kesäkuumallakin viljan säilymisen kannalta ihanteellisena.

Sotkamon makasiinimuseo on 1980- ja -90-luvuilla kokenut perusteellisen uudistuksen. Rakennuksen sisätiloja on remontoitu paremmin museonäyttelylle sopiviksi, näyttelyyn on hankittu vitriinit, ulkoasua on kohennettu ja lopuksi perusnäyttely on uudistettu vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Makasiinimuseossa on esineistöä n. 800 kappaletta ja ne on luetteloitu. Museomakasiinit entistettiin vuosina 1996 – 1997 ulkoasultaan ja ympäristöltään juhlistamaan niin Sotkamon 350-vuotis-juhlavuotta kuin Sotkamo-Seuran omaa 50-vuotistaivalta.

– Museo on avoinna vain kesäkaudella. –

 

Sotkamo-Seuran museon täydentäjä on kunnan omistama Tervajärven talomuseo Sumsan kylällä. Tervajärven talo on perinteinen kainuulainen maalaistalo, jonka aikataso on 1940- ja -50-lukujen vaihteessa. Lisäksi Tervajärvelle on koottu näyttely kulku-, kuljetus- ja maanmuokkausvälineistä.

(teksti Toini Vinha-Mustonen ja Lauri Kiviniemi)